Teemat

Teemat, arvot ja politiikka

Oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa luo turvallisuutta

Jotta voi vaikuttaa täytyy osallistua. Totesin jo aikaa sitten, että asioihin voi vaikuttaa vain siellä, missä päätökset tehdään. Kansallinen lainsäädäntöön ja päätöksentekoon liittyvän vaikuttamisen keskeisin paikka on eduskunnassa. Kunnallispolitiikassa tämä tapahtuu ensisijaisesti lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.

Vaaliteemani perustuvat kolmeen kokonaisuuteen:

Työ turvallisen huomisen puolesta! Suomen tulee olla hyvä maa elää, tehdä työtä ja yrittää myös lapsillemme. Sisäinen turvallisuus on keskeinen hyvinvointi- ja kilpailukykytekijä Suomelle, ja sen asemaa turvallisuuspolitiikassa tulee vahvistaa. 

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja voimme tällä hetkellä nauttia vakaasta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Suomesta ja suomalaisista tulee pitää hyvää huolta, sillä yhteiskunnan haavoittumattomuus ei ole nykypäivänä itsestään selvyys.
 
Poliisilla ja muilla yhteiskuntamme turvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla tulee olla ajantasaiset toimivaltuudet kyberrikollisuuden torjumiseen ja selvittämiseen. Poliisi tarvitsisi nykyistä laajemmat oikeudet verkossa tapahtuvaan peitetoimintaan, jotta verkossa toimivat pedofiiliringit kyetään paljastamaan entistä paremmin!
 
Perheiden parempi arki! Vanhempien vastuuta lapsista ja lapsien vastuuta vanhemmistaan on vahvistettava.
 
Perheiden hyvinvointipalveluja kehitetään vastaamaan erilaisten perheiden tarpeita ja vaihtelevia elämäntilanteita. Työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota
 
Lasten hyvinvointi tulee asettaa etusijalle. Jokaisen velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus viranomaiselle, jos epäilee, että lapsi tarvitsee apua. Ilmoituksen tekijän ei tarvitse osata arvioida millaista apua lapsi tarvitsee, arviointi tulee jättää ammattilaisille.
 
Eläkeläiset ja seniorikansalaiset ovat olleet voimakkaasti liikkeellä. Tässä maassa on n. 1,4 miljoonaa eläkeläistä, joista osa saa niin pientä eläkettä, että sillä hädin tuskin tulee toimeen. Seuraavan vaalikauden tavoitteena tulee olla nostaa pienien eläkkeiden minimitaso 1000 euron tuntumaan.

Meidän päättäjien on otettava eläkeläisten asiat vakavasti. Eduskunnan tulee keskustella avoimesti eläkekysymyksestä ja eläkeläisen verotuksesta suhteessa palkansaajaan.

Väestön ikääntyminen asettaa merkittäviä haasteita. Jokaisen ikäihmisen tulisi saada tarvitsemansa hoivapalvelut maksutta, mutta niin ei tapahdu tänään saati sitten tulevaisuudessa. Tutkimusten mukaan on todennäköistä, ettei lakisääteinen eläke riitä rahoittamaan ihmisten tarvitsemia hoivapalveluja 80 ikävuoden jälkeen. Tarvitaan siis kansalaisten oma lisärahoitusta. Se ei saa kuitenkaan olla pakollista, vaan vapaaehtoista. Suuri kysymys onkin; ovatko suomalaiset valmiit käyttämään osan omasta varallisuudestaan hyvinvointinsa rahoitukseen?

Talous ja työ! Työtä eli työpaikkoja on saatava lisää, sillä vain työllä Suomi saadaan nousuun.
 
Viimeisen kymmenen vuoden aikana uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Teollisten työpaikkojen määrä on vähentynyt rajusti ja uusien työpaikkojen luominen on jäänyt lähes yksinomaan pk-yritysten vastuulle. PK yrityksiin kohdistuvaa ylisääntelyä ei saa jatkaa ja vanhanaikaista byrokratiaa on vähennettävä.
 
Nollatuntisopimus on noin 83000 palkansaajalla. Sopimusmahdollisuus on hyvä ja perusteltu työllisyyden ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi. On selvää, että toisille malli sopii toisille ei.  Suurin osa nollatuntisopimuksilla työskentelevistä on opiskelijoita (n. 30000), jotka eivät kaipaa lisätunteja. Kokoaikaisesti työskentelevistä, ansiotyötä pääasiallisena toimintana pitävät (n. 24000) on miesvaltainen, joista harva (16%) haluaa lisätunteja. (Lähde: Tilastokeskus)
 
Työn arvostusta tulee lisätä parantamalla työturvallisuutta. Työpaikkojen henkilöstörakenteen on oltava oikeudenmukainen.

Julkista hallintoa on supistettu merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Selvää on, että julkishallinnon tuottavuutta on ollut syytäkin tarkastella. Tuottavuutta ei voi parantaa enää pelkällä henkilöstön vähentämisellä. Julkinen hallintomme lepää osaavan ja motivoituneen henkilöstön varassa. Heistä ja heidän jaksamisestaan on pidettävä huolta mm. oikein suunnatuilla resursseilla, hyvällä johtamisella sekä keskittämällä tulevaisuuden kehityssuunta perustehtävistä selviytymiseen.
 

Seuraavassa on muita minulle tärkeitä arvoja ja teemoja lapsista ja perheen arjesta, turvallisuudesta sekä työstä ja yrittämisestä.

Lapset ja arki
Perheen asema yhteiskunnassa, vanhempien vastuuta lapsistaan ja lapsien vastuuta vanhemmistaan on vahvistettava.Vanhenevien ihmisten panosta tarvitaan tulevaisuuden kehittämisessä. Perusturvallisuus on taattava läpi koko elämän vauvasta vanhuuteen.

Perheiden hyvinvointipalveluja kehitetään vastaamaan erilaisten perheiden tarpeita ja vaihtelevia elämäntilanteita. Työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Työelämän on joustettava perheiden tarpeet huomioiden.

Lastenhoito pitää voida järjestää perheen tarpeet huomioiden. Tarvitaan nykyistä enemmän vaihtoehtoja ja perheillä tulee olla todellinen valinnanmahdollisuus valittaessa sopivinta lastenhoitomuotoa.

Liikunnan ja liikuntamahdollisuuksien parantaminen on keskeisessä asemassa väestön hyvinvoinnin kannalta. Liikuntaa lisäämällä voidaan parantaa väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Tällä saadaan aikaan merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveyskustannuksissa.
Turvallisuus
Turvallisuus on käsitteenä hyvin laaja-alainen. Se pitää sisällään niin perusturvallisuuden hyvinvoinnin näkökulmasta kuin rikoksilta suojaamisen ja ympäristöasiat. Turvallisuuden suurimmat uhkat ovat 1) ymmärtämättömyys ja 2) välinpitämättömyys. Näihin voimme vaikuttaa lisäämällä omaa turvallisuustietouttamme ja välittämällä.

Rikoksen uhrin asemaa on parannettava.  Päätöksentekijöiden tulee parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa yhteiskunnassamme. Rikollisten oikeudet eivät voi painaa enemmän kuin lainkuuliaisten kansalaisten oikeudet ja turvallisuus.

Rangaistusten tulee olla suhteessa rikoksen seurauksiin. Ylitörkeistä rikoksista (törkeät väkivallanteot, seksuaalirikokset, lapseen tai vanhukseen kohdistuneet rikokset) tuomittuja rangaistuksia tulee koventaa. On myös pohdittava tulisiko elinkautisen alinta vapautumisrajaa nostaa esim. 20 vuoteen. Syyttäjien ja tuomioistuinten sekä vankeinhoidon henkilöstön resurssit ja koulutus on taattava.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapsipornografian ja kaikenlaisen lasten hyväksikäytön, ml. lapsikaupan, rangaistavuus tulee olla ennalta estävässä tarkoituksessa riittävän kova.

Huumausainerikoksiin on puututtava päättäväisesti. Suomalaisen yhteiskunnan on vastattava järein keinoin huumausainerikollisuuden leviämiseen. Suomen tulee edistää toimillaan huumausainekaupan ja –salakuljetuksen nollatoleranssia erityisesti Virosta.

Talousrikollisuuden tehokas torjunta edellyttää resursseja, koulutusta ja virnaomaisyhteistyötä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rikoksella saadun hyödyn takaisinsaantiin ja harmaan talouden paljastamiseen.

Sisäisen turvallisuuden toimintaedellytyksiä on parannettava entisestään. Poliisille, Tullille ja Rajavartiolaitokselle tulee taata sellaiset henkilöstövoimavarat ja lainsäädäntö, jotta heillä on riittävät edellytykset turvata sisäinen turvallisuus. Pelastuslaitosten toiminta- ja palvelukyky on turvattava. Poliisin, pelastustoimen ja terveydenhuollon henkilökunnan jaksamista on tuettava heidän vaativassa tehtävässään.

Koulujen ja opetuksen turvallisuuteen on panostettava enemmän. Koulun tulee olla turvallinen paikka oppia ja opettaa. Tähän kohtaan kytken mielelläni opettajien oikeudet ja velvolli­suudet puuttua opetusta vaarantaviin tekijöihin. Opettajien oikeusturvaa puolustaa itseään ja oppilaitaan on selkeytettävä.

Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden sekä väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviin sekä vahvaan maanpuolustustahtoon ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Puolustushallinnolle on taattava riittävät resurssit, jotta kyetään ylläpitämään riittävä puolustuskyky.

Nato jäsenyys on Suomelle mahdollisuus ja se mahdollisuus täytyy pitää avoinna. Suomessa pitää käydä keskustelua siitä, millä tavoin ja millä välineillä voimme hoitaa puolustuksemme uskottavasti 2020-luvulla. Nato-jäsenyys pitäisi olla näissä pohdinnoissa aivan keskeisesti mukana.

Työ ja yrittäminen
Työ on kaikkien työhön pystyvien oikeus. Tulevaisuuden kannalta tärkeintä on luoda uusia työpaikkoja ja samalla säilyttää vanhat. On huolehdittava siitä, että mahdollisimman monella työikäisellä on työtä. Työn tekemisen tulee olla aina kannattavampaa kuin eläminen pelkän sosiaaliturvan avulla.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee yrittäjyyttä. Vain yrittämällä syntyy uusia työpaikkoja. Vain rehti suomalainen yrittäminen tuo hyvinvointia yrityksen työntekijöille ja verotulojen kautta koko yhteiskunnalle. Minunkin, niin kuin kovin monen muunkin julkishallinnon työntekijän on kiittäminen yrittäjyyttä, sitä että he luovat työpaikkoja, sillä heidän ansiostaan meidänkin palkkamme viimekädessä maksetaan.

Helsingin erityisasema on ymmärrettävä koko Suomessa. Helsingin elinvoimaisuudella on vaikutusta koko Suomen menestykseen.